PERHE - LIFESTYLE - KOTI

Kiitos & anteeksi

| on
24.7.17

Minua on pienestä pitäen opetettu kiittämään. Kiittämään ja pyytämään anteeksi. Kiittämään ruuasta tai jos joku pitää minulle ovea auki. Pyytämään anteeksi, jos olen loukannut jotakuta tai tehnyt väärin.

Nykypäivänä nuo kaksi sanaa tulevatkin miltei automaattisesti, tilanteessa kuin tilanteessa.

En ole ammattikasvattaja ja varmasti tehnyt montakin asiaa "väärin" tai vastoin lastenkasvatuksen oppikirjoja. Johdonmukaisuus on välillä kadoksissa ja nukkumaanmenoajoista lipsutaan silloin tällöin. Karkki ja jäätelö on saatanasta - meidän kolmevuotias saa niitäkin joskus. Hyi meitä.


Yhdessä asiassa olen kuitenkin onnistunut tuon pienen ihmisen kasvatuksessa - ja olen siitä äitinä äärimmäisen ylpeä. E osaa pyytää anteeksi, muistaa aina kiittää ja pyytää kauniisti kun haluaa jotain. Jos maitolasi kaatuu pöydälle, E on salamana hakemassa rättiä ja katsoo suoraan silmiin Anteeksi äiti, se oli vahinko. Päivällisen kylkeen tarjotaan raejuustoa ja hetken empimisen jälkeen neiti toteaa Ei kiitos. Jos isin lautasella näkyy oliiveja,  jotka ovat muuten E:n herkkua, pyytää E kauniisti Saisinko?

Kiitos ei ole kirosana ja anteeksipyyntö ei maksa mitään. Valitettavan monella aikuisellakin nämä kaksi sanaa ovat kuitenkin kadoksissa, surullista mutta totta. Sen vuoksi olenkin äärettömän onnellinen, että vaikka moni asia menee uhmaikäisellä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, on jotain sinne korvien väliin jäänytkin. Näillä taidoilla pääsee mielestäni elämässä jo aika pitkälle.


2 kommenttia on "Kiitos & anteeksi"
  1. Tämä on ihana postaus! Toisen huomioiminen on minusta tärkeintä, mitä lapselle voi opettaa :)

    VastaaPoista

Lukijat ovat blogin suola ja kommentit pippuri. Kiitos kun kommentoit!