PERHE - LIFESTYLE - KOTI

Puolivälissä

| on
27.6.16
Rv 21:n aikana lapsi liikkuu edelleen paljon, ja nyt hänellä on myös univaiheita. Univaiheet eivät vielä noudata mitään tiettyä unikaavaa. Useimmiten lapsi nukkuu kun sinä olet liikkeellä, ja herää kun pysähdyt tai lepäät. Joillakin lapsilla on jo nyt tietty lempinukkumisasentonsa.

Lapsen suolisto on kehittynyt, ja lapsi pystyy jo imemään ravintoa lapsivedestä. Hän myös juo lapsivettä. Suurimman osan ravinnosta lapsi saa kuitenkin istukan kautta.

Lapsi on jo saavuttanut melkein puolet syntymäpituudestaan. Hän painaa kuitenkin vain noin 10 prosenttia syntymäpainostaan.

Viikot ovat kuluneet älyttömän nopeasti, paljon nopeammin mitä esikoistamme odottaessa. Ensimmäisen kolmanneksen jälkeen uskalsi vetää henkeä ja sen jälkeen päivät ja viikot ovatkin kuluneet aivan itsestään ja lähes huomaamatta.

Juhannusaattona saavutettiin odotusajan puoliväli - 20. raskausviikko.

Vatsaa on kasvatettu jo ensimmäisistä viikoista alkaen ja vatsan koko ei jättänyt paljoakaan arvailujen varaan - tai ainakin siltä se itsestä tuntui.

Kaikki on sujunut oikein hyvin ja raskaus on kaikkiaan ollut melko erilainen kuin E:tä odottaessa. Jo se, että odotus sijoittuu aivan päinvastaiseen vuodenaikaan kuin edellinen, on asettanut omat jännitysmomenttinsa; miten kestän kesähelteillä kun viimeksi hikoilin ilmastoidussa toimistossa vaikka muut tärisivät kylmyydestä? Joudunko kulkemaan kesän crocseissa kun turvonneet jalat eivät enää mahdu muihin kenkiin? 

Myös alkuraskauden pahoinvointi oli potenssiin kymmenen edelliseen verrattuna, liekö sen johdosta myös kilojakin tullut puolet vähemmän mitä E:tä odotellessa siunaantui puoliväliin mennessä. Eilen huomasin myös että (ainakaan vielä) närästys ei ole vaivannut ollenkaan, toisin kuin E:tä odotellessa ei ollut mitään asiaa lähteä yhtään mihinkään, ellei laukkuun oltu pakattu jättikokoista pakkausta Rennietä.

Selkävaivat sen sijaan ovat ennallaan. Toivon että nyt kävisi kuten E:n kohdalla ja nämä vaivat katoisivat kuin pieru Saharaan puolivälin jälkeen. Jos ei, niin sitten sen kanssa on vaan elettävä ja annettava itselleen vielä vähän enemmän armoa.

Joko aika kultaa muistot tai sitten myös mielialavaihtelut ovat tällä kertaa voimakkaampia. Toisena hetkenä Naantalin aurinko, sekunnissa itse Paholainen. Noh, tästä voi kysyä mielipidettä ehkä suoraan isiltä itseltään, joka näistä pyörremyrskyistä varmasti eniten on saanut osakseen.

Huomiselle on varattu aika rakenneultraan, jossa pääsemme taas kurkistamaan mitä Pikku-Kakkosellemme kuuluu. Viime kerrasta onkin jo aivan liian pitkä aika.





 


Antoistaa alkanutta uutta viikkoa!

-noora-

1 kommentti on "Puolivälissä"

Lukijat ovat blogin suola ja kommentit pippuri. Kiitos kun kommentoit!